Verisäkeet

Nuo valkoiset kentät tätä maata hallitsevat Jään välkehtiessä hiljaa itkevät Kaiken kuolevaisen ajat muistavat Halki pohjoisen kirkas taivas siintää Metsän huuruun saattaa kylmällä sateellaan Tähdet taakseen kätkee, meren tuleen sytyttää Ukkosellaan

Kulkija rauhaa etsien Kynsistä petojen haavoja sain Katveeseen, suojaan metsien Kiirii laulu isien kaikuna ain Laulu isien kaikuna ain Taistelun huuru verinen Ovilla kolkuttaa seuraten vain Rannoille, yli vesien Kiirii laulu isien kaikuna ain Laulu i